Muistoissa - In memoriam

Muistoissa

R.I.P


Mihan Hyazintti ''Sinttu''
29.3.2004-27.12.2018

Oli pentueen ensimmäinen synnyttyään klo 1.30.
Hyazintti, Hassen antama nimi - legenda jo eläessään.
Upea koira, monen maan valio, en pysy laskuissa.
Jätti vähän, mutta kauniita jälkeläisiä,
monien snautsereiden sukutauluissa.
Sinttu vei Maritan ja Jorman usein maailmalle, suuriin seikkailuihin,
oli vielä meidän kasvattajaryhmässä erikoisnäyttelyssä vuonna 2017,
siitä olen kiitollinen.

Kiitos Marita ja Jorma Aalto -Saimi & Ahti


Mihan Resonaattori ''Reso''

Reso sairasti lyhyen ajan ja nukkui pois 9.10.2010. Reso asui meidän luonamme 16 kuukautta. Railin molemmat koirat olivat valioita ja kova kuume päästä välillä näyttelyihin. Kaksoset Riikka ja Antti olivat 17 kuukautta vanhoja ja Juhokin 5 vuotias. Lähdimme käymään Savossa siskoni luona ja samalla otimme Reson mukaan. Oli vappu ja paljon lunta Ibitsalla, josta Raili tuli hakemaan Resoa. Sanoimme että kesällä tavataan. Tuli heinäkuu ja Raili tulivat Juhon kanssa tuomaan Resoa. No ei se ihan niin mennyt. 5 ½ -vuotias Juho käveli kädet puuskassa pihalla, "minä en anna Resua, se on minun koira!" . Sovittiin, että tavataan syksyllä Oulun näyttelyssä, tullaan Ahdin kanssa silloin hakemaan. Tuli syksy ja Oulun näyttely, Riikka ja Antti olivat vajaa kaksi vuotiaita. Jouni istui keittiöjakkaralla Riikka sylissään ja totesi "On tuo Reso hieno koira, tulee niin hyvin toimeen lasten kanssa, vahtii ja paimentaa niitä pihalla". Raili ei puhunut mitään. Näyttelypäivä iltana olivat vaisuja niin Raili kuin Jounikin. Minun oli pakko tunnustaa, että emme ole viemässä Resua pois kotoaan. Raili pinkaisi ulos äidilleen ja tuli hetken päästä takaisin ämpärin kanssa, joka oli täynnä isoja ihania mustikoita. Minä siihen, "vaihdetaan". Me saadaan mustikat ja te Reson. Niin Resosta tuli koira, joka vaihdettiin mustikoihin. Emme katuneet vaihtokauppaa. Reso sai ihanan kodin ja me elinikäiset ystävät ja vielä lastenlapset kaupan päälle. Reso kilpaili paljon ja menestyi niin kehissä kuin jätti hyviä jälkeläisiä, joista moni on kansainvälinen valio ja lastenlastenlapsetkin ovat menestyneet. Railille sanoisin, että tuskin kukaan muu olisi hoitanut Resoa niin hyvin. Aina viimeisen päälle trimmattu ja kun tarvittiin hierojaa, niin ensin Reso ja sitten jos jäi aikaa, niin sitten Raili. Reso tuli toimeen meidän urosten kanssa Kallen, Raton, Larin, Ritzan ja Mitron kanssa, pojat kunnioittivat vanhempaa herraa. Reso rakasti lapsia ja oli aina lasten seurassa leikkisä, muttei liian raju. Lastenlapsia ja serkkujen lapsia on Raililla aina piisannut. Eräs pieni poika oli sanonut Railille Reson poismenon jälkeen, että opetat nämä muut koirat yhtä hyviksi kuin Reso, ettei tarvitse enää olla surullinen. 

Kiitos Raili, Jouni ja koko muu perhe, että hoiditte Reson kauniisti loppuun asti.

Meillä kaikilla on ikävä.Lämpimin ajatuksin, Saimi ja Ahti.


Mihan Zauke

Zauke nukkui pois 26.2.2010. Zauke oli hyvin tärkeä ja rakas Mirjalle ja Rainerille. Heillä olivat ennestään meidän koepojat Patu ja Pipa ja lupasin heille näyttelykoiran. Sehän Zaukesta tuli. Menestyi näyttelyissä ja myöhemmin sai pennut Resonaattorin kanssa. Pennuista Lumo ja Peggy ovat kansainvälisiä valioita ja osa omien maittensa valioita. Keväänlumous (Lumo) on monen kauniin koiran emo, joista myös moni on valio. Keväänsolina on myös äiti kansainväliselle valiolle ja Kevätpörriäisellä on valiopoikia. Keväänkoronalla (Mira) on myös kansainvälisiä jälkeläisiä. Zauke oli hyvin määrätietoinen koira ja aina meille tullessaan oli kuin kotonaan. Muistan erään näyttelyn aivan Zauken kilpailukauden alussa, Rainer istui tuolissa ja Zauke makasi sylissä, minä tokaisin, että nyt tästä tulee loppu. Ollaan näyttelyssä ja alas sylistä. Aika monta kertaa sain Raineria läksyttää, mutta menihän se perille. Maatkoon kotona sylissä, mutta täällä ollaan kehävalmiina. Zaukesta tuli kansainvälinen valio ja vielä veteraaneissakin pärjäsi todella mahtavasti. 

Kiitos Mirja ja Rainer Zauken hyvästä hoidosta ja nyt teillä jatkuu Zauken lapsenlapsenlapsen kanssa. Zauke ei unohdu. Meillä kaikilla on ikävä! Kiitos! -Saimi ja Ahti